Italialaisen pizzan salaisuus piilee raaka-aineissa

Pizza on nykyään yksi maailman suosituimmista ruokalajeista, ja voisi sanoa, että pizzaa saa jossakin muodossa lähes kaikissa maailman maissa. Kuitenkin Italiaa, ja siellä erityisesti Napolin seutua pidetään pizzan syntymäkotina, mikä varmasti pitääkin paikkansa. Tämän ruokalajin historia saattaa olla pitempi kuin osataan kuvitellakaan, sillä jopa vuonna 79 jKr. tuhoutuneesta Pompeijista on löydetty raunioita, jotka voisivat hyvin olla muinaisia pizzaravintoloita. Yksinkertaiset, tuoreet raaka-aineet, perinteinen valmistustapa ja mahdollisimman kuuma, lehtipuulla poltettava kiviuuni ovat ne kulmakivet, joilla perinteinen italialainen pizza syntyy.

Miten italialainen pizza määritellään?

Italialaisen pizzan määritelmä on hyvin tarkka, ja useissa napolilaisissa pizzerioissa onkin tarjolla vain kahta eri pizzavaihtoehtoa, jotka ovat vuonna 1926 kuolleen kuningatar Margheritan mukaan nimetty yksinkertainen, vain tomaattikastiketta, mozzarellajuustoa ja oreganoa sisältävä klassikko, ja vieläkin pelkistetympi pizza Marinara, joka saa peitokseen pelkkää tomaattia, oreganoa, valkosipulia ja neitsytoliiviöljyä. Voidakseen tulla kutsutuksi aidoksi italialaiseksi, on pizzan myös oltava pyöreä sekä oikean kokoinen, ja taikina on valmistettava perinteisistä raaka-aineista ja vaivattava käsin.

Laadukkaat jauhot, raikas vesi ja aromikas oliiviöljy, sekä riittävän pitkä, jopa 48 tunnin kohotus taikinalle takaavat maukkaan ja rapean pohjan, joka hyvistä täytteistä huolimatta on onnistuneen pizzan tärkein asia, ja tekee siitä niin vastustamattoman herkullista.

Sisilia ja Napoli ovat ylpeitä omista pizzaperinteistään

Napolin seudun lisäksi myös Sisilia tarjoilee omaa erityistä pizzasuuntaustaan. Napolilaisista pizzoista poiketen on sisilialaistyyppinen pizza muodoltaan neliskanttinen, ja siinä on paksu, ilmava, lähes piirakkamainen pohja. Hyvin usein täytteenä on tomaattia, sipulia, yrttejä, anjovista ja pinnalle on ripoteltu korppujauhoja.

Perinteisistä klassikoista huolimatta Italiassa näkee nykyään myös runsaampia ja vaihtelevampia pizzatäytteitä, tyypillisesti mm. Serrano -kinkkua, artisokkaa, kurpitsaa, tryffeleitä tai suolaisia kapriksia. Usein valmiin pizzan päälle lorautetaan vielä vähän hyvää oliiviöljyä, ja ripotellaan tuoretta, aromikasta basilikaa.

Koska hyvän italialaisen pizzan salaisuus siis on hyvissä aineksissa, ei sen valmistaminen ole mikään taikatemppu, ja onnistuu helposti varsinkin pienen harjoittelun jälkeen myös kotioloissa. Taitavat pizzakokit jakavat auliisti omia reseptejään, sillä he ovat ylpeitä pizzastaan, ja jakavat onnistumisen ilon ja pizzanautinnon mielellään mahdollisimman suuren joukon kanssa.